Konstantinus Suuri

Konstantinus Suurta on kutsuttu ensimmäiseksi kristityksi keisariksi. Vaikka Konstantinus kääntyi kristinuskoon jo aikaisemmin, antoi hän kastaa itsensä vasta kuolinvuoteellaan.

Kristinuskon vainot alkoivat uskonnollisista, poliittisista ja eettisistä epäluuloista. Kristityt myös erkanivat juutalaisuudesta ja he kieltäytyivät keisarin palvonnasta, koska 10 käskyssä sanottiin ettei saa olla muita jumalia. Vainojen takia kristityt pyrkivät kokoontumaan salassa, mutta salakokoukiakin ilmiannettiin.

Hagia Sofiassa on Konstantinusta esittävä mosaiikkiteos

Vuonna 313 (johon yllä oleva muistisääntökuva viittaa) Konstantinus alkoi suosimaan kristittyjä, ja näin sai lopetettua kristittyjen vainot. Konstantinus sääti lakeja, joilla kirkko ja papisto sai vapautuksia ja helpotuksia, koskien mm. veronmaksua. Samalla hän palautti kirkolta takavarikoidun omaisuuden. Kristinuskosta ei kuitenkaan tehty valtionuskontoa ja pakanallisuutta ei kielletty.